![]() |
Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä 2006 |
![]() |

|
PowerParkin sijainti: Puistotie 3 62300 HäRMä 63°13.687P 022°51.460I
![]()
|
Viimeinkin kuvia Hymyilevän Motoristin kevätpäivä 2006 tapahtumasta. Kollaasissa on noin seitsemän eri kuvaajan tuotoksia, kiitokset heille.
11.07.2006 Kävimme porukalla viemässä lahjoitusshekin ja tutustumassa PikkuTulppaaniin ja sen asukkaisiin.
30. Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä järjestettiin Alahärmässä lauantaina 27.05.2006.Motoristit ovat perinteisesti kokoontuneet viettämään Kevätpäivää. Ensimmäinen Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä järjestettiin Helsingissä jo vuonna 1977. Tapahtuma on yksi maan suurimmista vuosittaisista motoristikokoontumisista ja paikalla on parhaimmillaan tuhansia moottoripyöriä kyytiläisineen. Vuoden 2006 Kevätpäivät alkoivat 27.05. klo 10, jolloin motoristit alkoivat kerääntyä PowerParkin alueelle Alahärmään. Iltapäivällä klo 14 lähdettiin Suomen Häjymmälle paraatiajolle, jonka reitti kiersi pitkin Lapuanjoen vartta, hienoja pohjalaisteitä ohittaen muunmuassa Antti Isotalon kotitalon, kulkien läpi kuuluisan Knuuttilanraitin ja Alahärmän keskustan päätyen takaisin PowerPark:iin. Klo 17 alkoi juhlatilaisuus puheineen ja kiertovanteen luovutuksineen seuraavalle järjestäjälle.
Tapahtumaa olivat tukemassa mm. seuraavat yritykset ja yhteisöt:
PowerPark Majoitusta Härmissä ja lähialueilla tarjoavat esim:
Olet kävijä nro: | HMKP2006-sivustolla ![]() ![]() Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä 2006 paraatireitti ![]() Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä 2006 lähestymiskartta ![]() Juhlaohjelma ja paraatiajo-ohje (n. 600 kt pdf) ![]() Osta Paita! ![]() Iltasanomien juttu PowerParkista 28.04.2006 ![]() Ilkka-lehden juttu HMKP-2006 tapahtumasta 11.05.2006 ![]() Ilkka-lehden juttu HMKP-2006 tapahtumasta 28.05.2006 sivu 1 ![]() Ilkka-lehden juttu HMKP-2006 tapahtumasta 28.05.2006 sivu 2 ![]() RadioSuomiPoPissa pyörivä mainos tapahtumasta (mp3, 1,7 Mt)
|
|
|
Suomen Motoristit r.y. (SMOTO) on suomalaisten moottoripyöräkerhojen ja järjestöjen yhteenliittymä ja yhteistyöelin jonka tarkoituksena on valvoa suomalaisen motoristin etua. SMOTOon kuuluu yli 80 jäsenkerhon kautta suoraan n. 20000 suomalaista motoristia (heinäkuussa 04).
SMOTO edustaa suomalaista motoristia myös kansainvälisissä motoristien katto- ja kuluttajajärjestöissä ja SMOTO on esimerkiksi "Federation of European Motorcyclists Associations":n (FEMA) jäsen. Kotimaassa SMOTO tekee kiinteää yhteistyötä myös muiden valtakunnallisten kuluttaja- ja edunvalvontajärjestöjen kanssa.
Motoristien edunvalvonnan osana SMOTO pyrkii mm. vaikuttamaan valtakunnallisesti laki- ja asetusmuutosten sekä Euroopan tasolla motoristeja koskevien direktiivien sisältöön.
SMOTO tukee ja kannustaa motoristien vapaaehtoisen ajokoulutusjärjestelmän edelleen kehittämistä. Jäsenkerhot järjestävät aktiivisesti erilaisia ennakoivan ajon kursseja ja ajotaidon sekä liikennesilmän kehittämiseen tähtääviä koulutustilaisuuksia. Vapaaehtoisten koulutusjärjestelmien tavoitteena on parantaa motoristien liikenneturvallisuutta ja viime vuosien onnettomuustilastojen valossa tässä työssä ollaan onnistuttu hyvin.
SMOTO edustaakin suomalaisen moottoripyöräilyn kaikkia osa-alueita, poislukien moottoriurheilu joka on Suomen Moottoriliiton (SML) aluetta.
Lähde: SMOTOn nettisivut
Jorma Lillbacka kasvatti noin 30 vuodessa pienessä metalliverstaassa käynnistämästään yrityksestä kaksi globaalia
konepajakonsernia, jotka valmistavat levytyöstökoneita ja letkuliitinpuristimia. Hän on viime vuosina laajentanut
toimintaansa paitsi logistiikkaan myös matkailuelinkeinoon perustamalla Alahärmään kansainväliset mitat täyttävän
karting-keskuksen huvipuistoineen ja hotelleineen. Lillbacka on ennakkoluulottomalla ja rohkealla yritystoiminnallaan
luonut työpaikkoja sekä kotiseudulleen Etelä-Pohjanmaalle että Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Lähteet:Valitut palat lehdistötiedote, Alahärmä.fi-nettisivut ja
PowerPark-nettisivut
Motoristit kerääntyvät ennen paraatia teollisuusneuvos Jorma Lillbackan omistaman ja rakentaman PowerParkin huvipuisto- ja kartingalueelle Alahärmän Pirin kylään.
Paraati lähtee PowerParkista pohjoiseen vanhaa kantatie 67:aa joka seurailee Lapuanjoen itärantaa, ensin ohi koulukeskuksen ja sitten yli Kunnarin mäen saapuen Ojanperän kylään, jossa ohitetaan Lakeuden linna, Ojanperän kaksifooninkinen talo. Talon rakensi Nikkari-Ylli apulaisineen "suurten nälkävuosien" aikaan 1867-68. Ojanperästä jatketaan kohti Paloa, jossa sijaitsi J.W. Snellmanin nuoruudenkoti.
Palolta jatketaan nykyaikaiseen Volttiin, joka sijaitsee historiallisessa ympäristössä. Voltissa reitti siirtyy Lapuanjoen länsipuolelle ja kääntyy takaisin etelään kohti kirkonkylää ja PowerParkia.
1800 –luvun puukkojunkkarikausi liittyy läheisesti Voltin historiaan. Isotalon Antti asui ja vaikutti Voltissa. Häjyylyistään Antti sai 1860 –luvun lopussa 12 vuoden kurinpitorangaistuksen. Tuomion kärsittyään hän eleli rauhallisesti loppuelämänsä kotonaan Isossatalossa. Isotalon Antti kuoli 80 –vuotiaana v. 1911 Isotalon Antin kotitalo on perusteellisesti kunnostettu ja tänäkin päivänä taloa asuu Antti Isotalo, viidennessä polvessa. ”Tämän päivän Antti” harjoittaa maataloutta ja toisena elinkeinonaan maatilamatkailu.
Jääkäriliikkeen aikana Saksaan värväytyi Alahärmästä 45 miestä. Määrä oli suurin koko maakunnassa. Voltista muodostui merkittävä etappipaikka, mistä muistona on Jääkärietappi –muistomerkki Isotalon Antin kotitalon vierellä. Knuuttilanraitti on rakennushistoriallisesti ainutlaatuinen kyläkokonaisuus. Nauhamaisena tietä seuraileva kylänraitti edustaa 1800 –luvun pohjalaista rakennuskulttuuria parhaimmillaan. Vanhimmat talot on rakennettu 1700 –luvun lopussa, pääosa taloista on peräisin 1800 –luvulta. Lähes kaikissa taloissa on tehty perusteellinen kunnostus yhteistyönä museoviraston kanssa ja yhtä lukuun ottamatta kaikki talot ovat asuttuja.
Knuuttilanraitin jälkeen ajetaan ohi Hakokylän asutusalueen ja saavutaan kirkonkylään, jossa sijaitsee arkkitehti Josef Stenbäckin
suunnittelema, vuonna 1903 rakennettu komea harmaakivikirkko. Keskustan läpiajon jälkeen takaisin Lapuanjoen ylitse
itäpuolelle, koulukeskuksen ohi takaisin PowerPark:iin parkkiin kuulemaan juhlapuhujia.
Lähde: Alahärmä.fi-nettisivut
Eteläisestä Suomesta kannattaa suunnata Seinäjoelle, josta valtatie 19:ää myöten 65 kilometriä pohjoiseen, Uusikaarlepyytä kohti. Matkan varrelle jäävät Nurmo, Lapua, Kauhava ja Ylihärmä. Alahärmä alkaa Kurjenluhdalla, pitkällä lakeusmutkalla (Suomen pisin mutka!).
Itä-Suomesta tulevat voivat suunnistaa Lapualle, josta käännytään valtatie 19:lle kohti Uusikaarlepyytä. Loppumatka kuten edellä. Lapualta on Alahärmään matkaa n. 40 kilometriä.
Pohjoisesta tulevat ajavat valtatie 8:aa ohi Kokkolan ja Pietarsaaren aina Jepualle, josta käännytään valtatie 19:sta kohti Alahärmää. Valtateiden 8 ja 19 risteyksestä on matkaa Alahärmään noin 27 km. Tai kantatie 63:sta (Ylivieska-Kauhava) Kortesjärvelle, josta tietä nro 738 Volttiin ja valtatietä 19 Alahärmän keskustaan. Kortesjärveltä on Alahärmään matkaa noin 26 km.
Lännestä (Vaasan alueelta) tulevat voivat ottaa suunnan Ylihärmään, josta käännytään valtatie 19:lle kohti Uusikaarlepyytä. Vaasasta Alahärmään matkaa kertyy n. 80 kilometriä.
